Kokoelmien merkitys

Kokoelmat ovat luonnon muisti. Kokoelmat ovat arvokas tutkimusinfrastruktuuri, jota voidaan käyttää myös opetuksessa, valistuksessa ja näyttelyissä.

Luonnontieteelliset kokoelmat toimivat muistina, arkistona ja vertailumateriaalina luonnossa tapahtuvista muutoksista. Kokoelmat palvelevat myös aineistoina tutkimuksessa, opetuksessa ja valistustoiminnassa. Pitkältä ajalta kertyneestä aineistosta voidaan tarkastella esimerkiksi levinneisyyksien ja runsauksien muutoksia, varsinkin useiden museoiden ja muiden tutkimuslaitosten aineistoja yhdistämällä. Saman lajin lukuisista näytteistä voidaan tarkastella lajinsisäistä vaihtelua, joka on yksi evoluution perusmekanismi.

Eliöiden luokitteluun perehtyneet tutkijat käyttävät museokokoelmia systematiikan ja taksonomian sekä fylogeneettisten eli polveutumishistorian tutkimustensa aineistoina. Kokoelmanäytteistä on myös tehty isotooppitutkimusta, jossa selvitetään lajin muuttoliikkeitä. Kokoelmien arvo on myös siinä, että ne mahdollistavat monia tutkimussuuntia, joita ehkä juuri nyt ei tulla ajatelleeksi.

Lajintuntemusopiskelussa ja -opetuksessa esimerkiksi täytetyt selkärankaiset ovat oiva apu. Myös museoiden näyttelytoiminnassa hyödynnetään kokoelmia, esimerkiksi jonkin elinympäristön lajistoa dioraamoin esiteltäessä.

Osa kokoelmatiedoista löytyy avointen tietokantojen kautta rajaamalla haku Jyväskylän yliopiston aineistoihin. Tietokannat:

  • www.laji.fi
  • www.gbif.org

 

 

 

Arvokas tutkimusinfrastruktuuri

Kokoelmat ovat arvokas tutkimusaineisto ja -materiaali, jota voidaan käyttää myös opetuksessa, valistuksessa ja näyttelyissä.