Tutkimus ja opetus kasvitieteellisessä puutarhassa

Kasvitieteellisen puutarhan perustehtäviin kuuluu ylläpitää elävistä kasveista muodostuvaa tieteellistä kokoelmaa. Tieteellisyys tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kasvikokoelmasta ylläpidetään mahdollisimman tarkkaa rekisteriä, jonka oleellisimpiin tietoihin kuuluvat muun muassa kasvien alkuperätiedot sekä kasvien hoitoon, kasvatukseen ja ylläpitoon liittyvät tiedot.

Tämän dokumentaation tarkoituksena on tarjota mahdollisimman tarkkaa tietoa puutarhan historiallisten kerrostumien ja kasvikokoelmien ylläpidon helpottamiseksi sekä tutkimuksen, opetuksen ja kasveista ulospäin viestimisen käyttöön. Puutarhaan sijoitetut nimi- ja tietokyltit toimivat tiedekasvatuksen, itseopiskelun ja valistuksen välineinä.

Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvillisuudesta muodostuu yliopiston tiedemuseon elävien kasvien kokoelmat ja kasvitieteellisellä puutarhalla on noin 20 000 yksilöityä kasvimerkintää ylläpitämässään rekisterissä. Kasvien nimikylttejä löytyy Seminaarinpuiston sekä Aallonpuiston alueilta. Lisäksi alueilla on tietokylttejä esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden tekemisestä. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja siitä ulospäin kertominen onkin yksi modernin kasvitieteellisen puutarhan tärkeimmistä tehtävistä. Kasvitieteellisen puutarhan kokoelmatiedot on tarkoitus saada tuotua kaikille avoimeen Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietoportaaliin lähivuosien aikana (Lue lisää: Laji.fi ).

Kasvitieteellisen puutarhan kasvillisuudesta on julkaistu myös puisto-oppaat vuonna 1999 (Seminaarinmäki) ja 2001 (Mattilanniemi). Oppaisiin pääsee tutustumaan ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastossa sekä muissa tieteellisissä kirjastoissa. Seminaarinmäen puutarhan historiaa on tutkittu laajemmin niin Anna Karjulan Pro gradu-työssä (Jyväskylän seminaarin puutarha ja seminaarinpuisto vuosina 1863-1934, 1998) kuin Mari Forsbergin teoksessa 125 vuotta Seminaarinmäen puistoalueiden historiaa (2008).

Jyväskylän kasvitieteellisen puutarhan vanhimmalla osuudella eli Seminaarinpuiston alueella vaalitaan vanhoja opettajaseminaarin aikaisia kasvikantoja, Mattilanniemen kasvikokoelma muodostuu 1980-luvulle tyypillisistä viherrakentamisen kasveista ja kokoelmaa ylläpidetään tästä näkökulmasta, Ylistönrinteellä viherrakenteissa on käytetty pääasiassa pelkkää suomalaista lehtokasvillisuutta. Lue lisää kasvitieteellisen puutarhan kokoelmista täältä: Kasvikokoelmat. Luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa tärkeitä ovat myös kampuspuutarhan eri alueiden erilaiset luontotyypit, eläimistö ja metsäalueet. Lue lisää kampusluonnon monimuotoisuudesta täältä: Kampusluonto.

Tieteellisen kasvikokoelman kautta kasvitieteellinen puutarha toteuttaa myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväänsä. Kasvien nimikylttien lisäksi Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha viestii ja kertoo kasveista erilaisia median kanavia pitkin sekä osallistuu puutarhan alueella järjestettäviin tapahtumiin sekä järjestää opastuksia puutarhan historiaan ja kasvikokoelmiin. Tärkeää on näiden toimintojen kautta myös kannustaa ihmisiä monipuolistamaan näkemyksiään puutarhojen funktiosta luonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Yliopiston henkilökunta käyttää kasvitieteellistä puutarhaa opetuksen ja tutkimuksen välineenä ja kasvitieteellisen puutarhan alueella on ulkopuolisten hankkeiden toimesta esimerkiksi tutkittu kasvien kestävyyttä ilmastonmuutoksen näkökulmasta (Suomen Akatemian SILMU-hankkeen pihlajat Mattilanniemessä, lue lisää: SILMU-hanke) sekä toimitettu lisäysmateriaalia suomalaiseen pähkinähankkeeseen (lue lisää: Suomalainen pähkinähanke ). Kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija pyrkii työssään luomaan uusia yhteistyön muotoja erilaisten tutkimushankkeiden kanssa.

Kasvitieteellisen puutarhan aluetta käytetään aktiivisesti osana opiskelua etenkin bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Opiskelijat tutustuvat kampusalueen luontoon esimerkiksi sieni- ja kääpäkurssien yhteydessä ja yliopiston tutkijat tekevät viheralueilla esimerkiksi linnustoseurantaa ja ylläpitävät erilaisten tutkimusten seuranta- ja kokeilupisteitä. Myös lähikoulujen alakoululaiset käyttävät Seminaarinmäkeä kasvien tutkimiseen koulutehtävien yhteydessä ja vierailevat yliopiston Luontomuseossa, jossa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon luonnontieteelliset kokoelmat. Lue lisää: Tiedemuseo.

Yliopiston oma JYUniorit eli lasten ja nuorten yliopisto sekä Keski-Suomen LUMA-keskus (lapsia ja nuoria matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian pariin kannustava verkosto) käyttää kasvitieteellisen puutarhan kasveja ja viheralueita aktiivisesti lasten tiede- ja luontoleirien yhteydessä, esimerkiksi hyödyntämällä Seminaarinmäen kasvistoa ja hyönteisiä luonnon tutkimisen ja havainnoimisen opettelussa. Alueella suoritetaan myös erilaisia kasvitieteellisen puutarhan kasvillisuuteen ja hyönteisiin liittyviä tunnistustehtäviä sekä muita luontoon liittyviä tehtäviä. Lue lisää JYUnioreiden toiminnasta: JYUniorit ja LUMA-keskuksen toiminnasta täältä: Luma.fi.

Kasvitieteellisen puutarhan alueilla on suoritettu kattavasti erilaisia luontokartoituksia normaalin puutarhakasvillisuuden inventointityön lisäksi. Yliopiston viheralueet muodostavat merkittävän ison osan koko Jyväskylän kaupungin keskusta-alueen viheralueista joten luontoarvojen ja eläimistön kartoituksia on suoritettu myös kaupungin toimesta. Kasvitieteellisen puutarhan alueet kuuluvat myös Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreä-verkostoon ja hankkeen puitteissa on tarkoitus parantaa kaupungin läpi kulkevia viheryhteyksiä, joissa kampuksen viheralueilla on merkittävä rooli (lue lisää Kehä Vihreän kehittämisestä: Kehä Vihreän kehittämishanke ).

Yhteistyöprojektien ja -ideoiden kanssa olethan yhteydessä suoraan kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijaan:

Hanna Keljo

hanna.l.keljo (ät) jyu.fi

 

TERVETULOA TUTUSTUMAAN

Jyväskylän yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan!

Ulkoalueet ovat aina avoinna kaikille kävijöille ja kasvikylttejä löytyy etenkin Seminaarinmäen ja Aallonpuiston alueelta.

Katso tai tulosta täältä kartta omatoimikierrokselle Seminaarinmäen puutarhaan.

Lähtöosoite: Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä.