Oppio-rakennusta ja Oppio-omenapuu kukassa.

Kampusopas

Arkkitehtuuria, historiaa ja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksella

Sisällysluettelo

Seminaarinmäki

Vuonna 1863 perustetun Jyväskylän seminaarin rakennukset valmistuivat harjumaisemaan vuosina 1879–1883. Niin kutsuttu vanha Seminaarinmäki muodostaa alueen rakennushistoriallisen perustan, joka on täydentynyt useassa eri vaiheessa. Seminaarinmäen alue on suojeltu ja sitä pidetään esimerkkinä hyvin suunnitellun modernin täydennysrakentamisen soveltuvuudesta vanhemman rakennuskannan lomaan.

Seminaarin aikaiset rakennukset

Aallon kampuksen rakennukset

Myöhemmin valmistuneet rakennukset

Älylä ja Seminaarinrinne

Älylän puutarhakaupunginosa huvilamaisine puutaloineen sijaitsee Seminaarinmäen ja Mattilanniemen välissä, Seminaarinrinne puolestaan Seminaarinmäen eteläpuolella. Älylän ja Seminaarinrinteen asuinalueet piirrettiin vuoden 1909 asemakaavaan, jonka suunnittelivat arkkitehti Valter Thomé ja insinööri Hugo Lilius. Kasvavan kaupungin asemakaavalaajennuksesta järjestettiin Suomen ensimmäinen asemakaavakilpailu. Kaava pohjautui pitkälti Jyväskylän seminaarin lehtorin, arkkitehti Yrjö Blomstedtin ideoihin ja ajatuksiin. Puutarhakaupunki-ihanteen mukaisesti suunnittelussa käytettiin vapaamuotoista rakennusten ja tonttien sijoittelua perinteisen jäykän ruutukaavan sijaan. Myös puutarhasuunnittelu otettiin huomioon. 

Älylän ja Seminaarinrinteen rakennukset

Mattilanniemi

Jyväsjärven rannalla sijaitsevasta Mattilanniemestä tuli yliopiston ensimmäinen laajenemisalue. Se valikoitui sopivimmaksi kohteeksi vuosina 1969–1970 pidetyssä pohjoismaisessa suunnittelukilpailussa, jonka voitti arkkitehti Arto Sipinen.

Mattilanniemen rakennukset

Ylistönrinne

Ylistönrinne on yliopiston kolmas laajenemisalue, jonka suunnittelusta vastasi Mattilanniemen tapaan arkkitehti Arto Sipinen. Ensimmäiset suunnitelmat alueelle oli tehty jo 1970-luvulla osana Sipisen voittamaa pohjoismaista arkkitehtuurikilpailua. Mattilanniemen rakentamisen viivästymisen sekä taloudellisten ja luonnonsuojelullisten haasteiden vuoksi ensimmäisen rakennusvaiheen peruskiven muuraamista päästiin juhlistamaan vasta vuonna 1989.

Ylistönrinteen rakennukset