Mattilanniemen puisto

Mattilanniemen puisto

Mattilanniemen puisto rakennettiin sekä yliopiston opetus- ja tutkimustarkoituksiin että kaupunkilaisten virkistysalueeksi. Alue on entistä hakamaata ja rantaniittyä, ja se muodostuu osittain täyttömaasta. Ennen yliopistorakennusten valmistumista Mattilan tilan mukaan nimensä saaneella alueella on sijainnut myös kaatopaikka ja talvisin lumenkaatopaikka. Puisto edustaa tyyliltään ja kasvistoltaan 1980-luvun kaupunkirakentamista. Puistoalueella on tutkittu kasvien sopeutumista keskisuomalaiseen kaupunkimaiseen ympäristöön, joten se on toiminut myös kokeilupuistona.

Puistokokonaisuus on muotoutunut vähitellen ja kerroksittain samaa tahtia rakennuskannan kanssa. Maisema-arkkitehti Juhani Rajalan suunnittelemaa puiston eteläosaa alettiin istuttaa vuonna 1984, jolloin kampuksen toisen rakennusvaiheen rakennukset valmistuivat. Kaupunginpuoleisen pohjoisosan suunnitelmasta vastasi Rajalan vihersuunnitelmaa osin hyödyntänyt Irmeli Kurttila. Suurin osa istutuksista on tehty 1990-luvun alussa.

Mattilanniemi

Puistossa kasvaa yhteensä noin 250 erilaista lajia ja lajiketta. Jyväsjärveä kohti johtavien käytävien varrelle on istutettu vapaisiin ryhmiin lehti- ja havupuita kuten siperianpihtoja, serbiankuusia, lehmuksia ja pihlajia. Avaran kentän keskivaiheille on istutettu SILMU-projektin fenologisen tutkimuksen kotipihlajat. Rantaväylän puoleisella meluvallilla kasvavat metsä- ja mongolianvaahtera, sinikuusama, virpiangervo ja taikinamarja; lounaiskärkeen ja kevytväylän varrelle on istutettu kanukat, pajut ja pihlaja-angervot. Muurin ympäristöön on sijoitettu matalia havukasveja, maksaruohoja ja sammalleimuja. A- ja B-rakennuksen meluvallin puoleisella alueella ovat isot perennat, kuten ruttojuuri, koristeraparperi, tattaret sekä töyhtö-, vale- ja kilpiangervot. Suojaiselle sisäpihalle on sijoitettu arimmat kasvit: katajat, tuijat, hortensiat, kärhöt ja piippuköynnökset. Siellä on myös laaja kuunlilja- ja nauhuskokoelma. C-rakennuksen kaakkoispuolella kasvaa useita pensasangervo- ja pihlajalajeja sekä pilvikirsikkaa.

Pohjoispuolen alueella on tammia, lehmuksia, kuusamia ja jasmikkeita sekä perennoista päivänliljoja, jaloangervoja ja japanintatarta. Rantaväylän puoleisen paikoitusalueen viherkaistoilla kasvaa vaahteroita, aroniaa ja sinikuusamaa sekä seinustalla kuunliljoja. Pohjoispuolen sisäpihalle on sijoitettu saarnivaahtera, jalopähkinä, punasaarni ja kuusamia.