Ylistönrinteen viheralueet

Ylistönrinteen viheralueet

Puistomainen Ylistönrinne edustaa 1990-luvun puutarhatyyliä ja Suomen luonnonvaraisen kasvillisuuden käyttöä viherrakentamisessa. Alueen ensimmäiset istutukset tehtiin kesällä 1991 Juhani Rajalan suunnitelman mukaan, mutta rakennuksia ympäröivät istutukset on suunnitellut arkkitehtitoimisto Sipinen. Rakennusryhmää reunustaa luonnontilainen lehtometsä. Osa lehdosta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi, jolla elää runsaasti perhosia ja Jyväskylän nimikkonilviäinen, harvinainen hienouurresulkukotilo.

Ylistön kukkiaKemian laitoksen piha-alueelle on istutettu kuusia, haapoja, vuori- ja kynäjalavia, metsälehmuksia, tammia sekä hies- ja rauduskoivuja. Survontien varressa on sinikuusamaa ja matalakasvuisia pajuja. Keskialueen varjoisammalle puolelle on sijoitettu lehtokasvillisuutta ja aurinkoiselle puolelle niitty- ja ketokasveja. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen viheralueilla kasvaa metsälehmusta, rauduskoivua, lehtokuusamaa ja orapaatsamaa. Nanotiedekeskuksen ympäristöön on istutettu metsälehmuksia. Jo varhaisessa vaiheessa puutarha-alueen istuttaminen jäi rakenteilla olevan alueen varjoon. Istutusalueet ovat pienentyneet, ja osa istutuksista on jouduttu hävittämään rakennusten tieltä. Alueen alkuperäisestä suunnitelmasta luonnonvaraisine kasveineen on siirrytty enemmän kohti standardipuistojen lajistoa.