”Seminaarinmäen ja suomalaisen koulutusjärjestelmän merkitys nimenomaan eurooppalaisesta näkökulmasta on kiinnostava. Miten annettavaa tällä suomalaisella kohteella on muulle Euroopalle? Olemme osa laajempaa tarinaa, ja Euroopan kulttuuriperintötunnus haastaa meitä liittämään itsemme siihen. Seminaarinmäki ja tasa-arvoinen koulutus on upea ensimmäinen esimerkki”, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Museovirasto koordinoi kulttuuriperintötunnuksen käyttöä Suomessa. Nyt Euroopan komissiolle lähteneeseen hakemukseen odotetaan vastausta alkuvuonna 2022.
Maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Alueen arkkitehteina ovat olleet mm. Constantin Kiseleff, Alvar Aalto, Arto Sipinen sekä Lahdelma & Mahlamäki Oy. Tässä miljöössä on luotu maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta, sillä sinne perustettiin vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari.
Seminaarinmäelle tunnusta hakevat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo, Historian ja etnologian laitos, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos sekä Opettajankoulutuslaitos.
”Seminaarin seuraajat korkeakoulu ja yliopisto ovat jatkaneet samalla linjalla ja edistäneet merkittävästi kasvatusalan eurooppalaista opetus- ja tutkimustraditiota. Vahva oppihistoriallinen tausta näkyy Seminaarinmäen avoimen kampuksen monikerroksisessa arkkitehtonisessa ympäristössä, jonka myös kaupunkilaiset tuntevat omakseen. Tulevaisuuden kampus toimii vahvasti jatkuvan oppimisen ja avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti ja luo yhä enemmän mahdollisuuksia myös kansalaistieteelle. Yliopiston Lähde-kirjastorakennuksen peruskorjaus valmistuu kesällä 2021, ja samalla avautuvat kaikille avoimet näyttely-, tapahtuma- ja opetustilat muun muassa lasten ja nuorten tiedekasvatuksen käyttöön”, museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksesta sanoo.
Tunnuksia myönnetään merkittäville kulttuuriperintökohteille
Euroopan komissio on myöntänyt kulttuuriperintötunnuksia vuodesta 2014, joka toinen vuosi, yhteensä 48 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta. Tunnuksen saaneiden joukossa ovat Vanhan Ateenan keskusta, Schengenin kylä ja Gdanskin historiallinen telakka.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan Unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.
Lisätietoja
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto
leena.marsio@museovirasto.fi, p 029533 6017
Pirjo Vuorinen, museotoimintojen päällikkö, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo
pirjo.vuorinen@jyu.fi, p. 040 550 6099