Kokoelmien merkitys

Luonnontieteelliset kokoelmat toimivat muistina, arkistona ja vertailumateriaalina luonnossa tapahtuvista muutoksista. Kokoelmat palvelevat myös aineistoina tutkimuksessa, opetuksessa ja valistustoiminnassa. Pitkältä ajalta kertyneestä aineistosta voidaan tarkastella esimerkiksi levinneisyyksien ja runsauksien muutoksia, varsinkin useiden museoiden ja muiden tutkimuslaitosten aineistoja yhdistämällä. Saman lajin lukuisista näytteistä voidaan tarkastella lajinsisäistä vaihtelua, joka on yksi evoluution perusmekanismi.

Eliöiden luokitteluun perehtyneet tutkijat käyttävät museokokoelmia systematiikan ja taksonomian sekä fylogeneettisten, eli polveutumishistoriallisten, tutkimustensa aineistoina. Kokoelmanäytteistä on myös tehty isotooppitutkimusta, jossa selvitetään lajin muuttoliikkeitä. Kokoelmat ovat arvokkaita myös siksi, että ne mahdollistavat tutkimussuuntia, joita ei ehkä juuri nyt tulla ajatelleeksi.

Lajintuntemusopinnoissa ja -opetuksessa esimerkiksi täytetyt selkärankaiset ovat oiva apu. Myös museoiden näyttelytoiminnassa hyödynnetään kokoelmia. Esimerkiksi jonkin elinympäristön lajistoa voidaan esitellä näyttelydioraamassa.

Osa Tiedemuseon kokoelmatiedoista löytyy avoimista tietokannoista. Voit rajata haun koskemaan Jyväskylän yliopiston aineistoja. Tietokannat:

• www.laji.fi
• www.gbif.org