'Oppio'-siperianomenapuu on Jyväskylän kasvitieteellisen puutarhan tunnuskasvi

Seminaarinmäellä Oppio-rakennuksen luoteisseinustalla kasvaa kaksi 1930-luvulla paikalle istutettua siperianomenapuuta (Malus prunifolia). Puiden taustoista ei ole säilynyt juuri muita tietoja, mutta Oppio-rakennuksen pihalla kasvavat vanhat siperianomenapuut ovat kuitenkin osoittautuneet erityisen sitkeiksi ja kestäneet paikallaan niin talvisodan kylmän talven vuosina 1939-1940 kuin vuosisadan kylmimmäksi talveksi mainitun talvenkin vuosina 1986-1987. Puut ovat lisäksi erityisen koristeellisia runsaan, peittävän kukintansa sekä pitkälle talveen oksistolla säilyvän tumman viininpunaisen satonsa ansiosta. 

Jyväskylän yliopiston alueella kasvavalle siperianomenapuukannalle on annettu lajikenimi ’Oppio’, jotta se voitaisiin erottaa muista siperianomenapuukannoista. Nimi julkaistiin vuonna 1995, kun silloisen MTT:n (Maatalouden tutkimuskeskus) vanhempi tutkija ja Laukaan tutkimus- ja valiotaimiaseman johtaja Marjatta Uosukainen esitteli ’Oppio’-siperianomenapuun Flooran päivän juhlallisuuksissa yliopistolla. 'Oppiosta' tuli näin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tunnuskasvi ja siitä muodostui "tiedon puu" -nimitys, jolla puihin on myös myöhemmin viitattu.

MTT Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasema otti ’Oppion’ solumonistukseen, jolloin iäkkäistä puista onnistuttiin tuottamaan mikrolisäyksellä perimältään alkuperäisen kaltaisia terveitä, omajuurisia ja nuoria taimia. Solumonistuksen alullepanijoina toimivat Mikko ja Terttu Raatikainen. Mikko Raatikainen toimi Jyväskylän yliopiston professorina ja Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osaston johtajana. Myöhemmin, vuoteen 1995 asti, hänet tunnettiin koko yliopiston museon johtajana ja yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alullepanijana. 10.5.2000 Jyväskylän Puutarhaseura ja dendrologian kerho istuttivat Oppio-rakennuksen vanhojen puiden vierelle ’Oppion’ Mikko Raatikaisen muistopuuksi.

Nuorempia 'Oppioita' on istutettu myös Seminaarinpuistoon niin kutsutun laattaraitin ympäristöön Arto Sipisen lisärakennusten lomaan. Lisäksi kasvitieteellinen puutarha myi ja lahjoitti näitä taimia 1990–2000-luvuilla, joten ’Oppioita’ löytyy monen yliopiston entisen ja nykyisen työntekijän pihasta Keski-Suomessa. Jos halusi ostaa 'Oppion' omalle pihalleen tai lahjaksi talviaikaan, myytiin myös "Oppio-optioita", joilla sai lunastaa kevään tullessa taimen itselleen. Laukaan nyt jo lopetetulta tutkimus- ja valiotaimiasemalta saadut viimeiset solumonistetut ’Oppiot’ on istutettu Aallonpuistoon.

Siperianomenapuu on pienihedelmäinen koristeomenapuu, josta tunnetaan useita viljelymuotoja ja -lajikkeita. Siperianomenapuuta on viljelty Länsi-Euroopassa koristepuuna yli 200 vuotta mutta sen alkuperämaata ei varmasti tiedetä. ’Oppion’ kukat ovat valkoiset ja läpimitaltaan noin 3–4 cm. Hedelmät kehittyvät oranssin sävyisestä syvän tummanpunaiseksi ja kooltaan noin 2,5–3 cm kokoisiksi. Runsas hedelmäsato sopii hyötykäyttöön, esimerkiksi soseeksi.

’Oppion’ kasvutapa on kapea ja se aloittaa kukintansa jo nuorena piiskataimena. Sen lehdet ovat tummat ja melko kiiltävät, ja syksyllä niihin kehittyy melko voimakas keltainen väri. Kasvukorkeus on paikasta riippuen 5–10 metriä. Kukinta-aika osuu yleensä toukokuun lopulle ja se on hyvin runsas: kukkaversoja on tiheässä, minkä vuoksi kukinta on varsin peittävä. Kasvupaikaksi sopii parhaiten aurinkoinen tai puolivarjoisa, runsasravinteinen mutta läpäisevä maa.

’Oppio’ menestyy ainakin vyöhykkeillä I-IV (V). Lajiketta on saanut 2020-luvulla satunnaisesti joiltakin taimistoilta perusrunkoon vartettuna. Kasvitieteellisellä puutarhalla ei ole omaa kasvituotantoa. 

TERVETULOA TUTUSTUMAAN

Jyväskylän yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan!

Ulkoalueet ovat aina avoinna kaikille kävijöille ja kasvikylttejä löytyy etenkin Seminaarinmäen ja Aallonpuiston alueelta.

Katso tai tulosta täältä kartta omatoimikierrokselle Seminaarinmäen puutarhaan.

Lähtöosoite: Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä.