KOHDE 3: Luonnon havainnointi

(WELL-BEING PATH IN ENGLISH: choose translation (en) from the top right corner of the page.)

KARTTAKUVA KAIKKIEN HARJOITEPISTEIDEN SIJOITUKSESTA ALLA.

Harjoite: HYVINVOINTIA LUONNOSTA - HARJOITUS LUONNON HAVAINNOINTIIN

Tarkastele ympärilläsi olevaa luontoa. Millaisia asioita näet, millaisia ääniä kuulet, millaisia tuoksuja haistat? Voit tunnustella käsilläsi puiden runkoja ja kasvien lehtiä – älä kuitenkaan revi mitään. Voit myös riisua kenkäsi, ja tunnustella, miltä metsäinen maa tuntuu jalkojesi alla. Keskity yhteen aistiin kerrallaan, ja siirry rauhassa havainnosta toiseen. Älä yritä muuttaa havaintojasi, vaan hyväksy ne sellaisina, kun ne tulevat mieleesi. Jo 15 minuutin oleskelu luonnossa voi auttaa saavuttamaan erilaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia – jatka siis harjoitusta noin 15 minuutin ajan, ja nauti luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista. Voit huomata keskittymiskykysi parantuneen ja mielialasi kohentuneen loppupäivän ajaksi. 

LISÄTIETOA: LUONTO HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnolla on runsaasti erilaisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Luonnon hyvää tekevät vaikutukset heijastuvat esimerkiksi psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen sekä kognitiiviseen suorituskykyyn¹. Suorien hyvinvointivaikutusten lisäksi luonto vaikuttaa terveyteen myös välillisesti, sillä luonto voi kannustaa ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen². Täällä pääset lukemaan lisää siitä, millaisia hyvinvointivaikutuksia luonnossa oleskeluun on liitetty, ja tutustumaan muutamaan teoriaan, joilla luonnon aiheuttamia hyvinvointivaikutuksia on pyritty selittämään.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan selittää erilaisten ympäristöpsykologisten teorioiden kautta³. Vallitsevia teorioita luonnon hyvinvointivaikutuksien tarkastelussa ovat stressin vähentämisteoria sekä tarkkaavuuden elpymisen teoria³. Stressin vähentämisteorian mukaan ihmisten kokema fyysinen ja psyykkinen stressi vähenee luontoympäristössä, sillä luonnossa ihmiset ovat lähellä sellaisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet esi-isiemme selviytymiseen evoluutiohistorian aikana⁴. Teorian mukaan ihmisillä on siis synnynnäinen, evoluutioon pohjautuva taipumus kokea luontoympäristöt palauttaviksi. Tarkkaavuuden elpymisen teoriassa luonnon nähdään puolestaan edistävän tarkkaavuuden palautumista⁵. Ihmisen tarkkaavuus kuormittuu erilaisissa keskittymistä vaativissa tehtävissä, kuten opiskelussa. Tarkkaavuuden elpymisen teorian mukaan luonnon palauttava vaikutus selittyy lumoutumiseksi kutsutulla ilmiöllä: lumoutumisella viitataan siihen, että luontoympäristöjen kiinnostavat elementit vetävät ihmisen huomion puoleensa automaattisesti ja ponnistelematta, jolloin tahdonalainen tarkkaavuus pääsee palautumaan⁵. Tarkkaavuuden palautumista edistävää lumoutumista voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun metsäretkellä tuijottelet kaunista auringonlaskua, tuulessa humisevia oksia tai aamukastepisaroita kasvien lehdillä. Olet kenties itsekin joskus päätynyt luonnon äärelle raskaan työ- tai koulupäivän jälkeen, ja huomannut luonnossa oleskelun virkistän vaikutuksen? Luonnon virkistävä vaikutus saattaakin selittyä sillä, että luonnon helmassa aivosi ovat päässeet palautumaan päivän uurastuksen jälkeen.

Tutkimukset viittaavat siihen, että lyhytkin oleskelu luonnossa voi parantaa yksilön emotionaalista hyvinvointia⁶. Luonnossa oleskelun on havaittu esimerkiksi parantavan mielialaa positiivisten tuntemuksien lisääntymisen ja negatiivisten tuntemuksien vähentymisen kautta⁷. Lisäksi luonnon on havaittu edistävän tarkkaavuuden palautumista, tehostaen siten erilaisia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten havaitsemista, ajattelua ja muistia^8,9. Siksi luonnossa oleilu esimerkiksi välitunnin tai ruokatauon aikana onkin oiva tapa lisätä jaksamista koulu- tai työpäivinä!

Olet ehkä ollut joskus metsäretkellä tai vaeltamassa, jossa liikuntaa kertyy kuin huomaamatta maisemien ihailun ja eväiden syönnin ohessa. Yksi luonnon keskeisimmistä terveysvaikutuksista liittyykin liikunnan lisääntymiseen: jo lapsena luonto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden erilaisten motoristen perustaitojen harjoitteluun¹⁰. Luonto kannustaa ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen tarjoamalla ympäristön liikkumiselle, ja toisaalta luonnon tarjoamat elämykset, kuten kauniit maisemat voivat houkutella ihmisiä liikkumaan luonnossa¹¹. Luontoliikunnan lisäksi luonnon tarjoamat terveyshyödyt on liitetty erityisesti stressistä toipumiseen sekä positiivisille ympäristötekijöille, kuten paremmalle ilmanlaadulle ja vähäisemmälle melulle altistumiseen¹¹. Luonnossa oleilun on havaittu altistavan ihmistä immuunipuolustuksen kannalta tärkeille mikrobeille, ja onkin esitetty, että monipuolinen yhteys luontoon voi auttaa immuunijärjestelmän tukemisessa¹². Yksittäisissä tutkimuksissa luonnossa oleilun on jopa havaittu laskevan sykettä, verenpainetta ja elimistön stressihormonien määrää^13,14. Mikäli elämässäsi on tällä hetkellä erilaisia stressitekijöitä, saatoit ehkä huomata harjoitusta tehdessäsi stressin hetkeksi helpottavan?

Luonto voi vaikuttaa myös ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimuksissa on havaittu, että viheralueet, kuten vaikkapa kaupunkien yhteisöpuutarhat voivat tarjota mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden rakentamiseen ja luoda ihmisten välille sosiaalista yhteenkuuluvuutta¹⁵. Joidenkin tutkimusten mukaan asuinalueilla, joissa on paljon viheralueilta, esiintyy jopa vähemmän rikollisuutta ja väkivaltaisuuksia¹⁶. Olet ehkä itsekin huomannut, että luonnossa liikkuessa saatat törmätä poikkeuksellisen hyväntuulisiin kanssakulkijoihin, jotka vaikkapa lenkkipolulla moikkaavat tai laavulla pysähtyvät vaihtamaan kuulumisia tuntemattomien kanssa. Jokainen voi omalta osaltaan edistää luonnon sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia, moikataan siis ensikerralla tuntematontakin luonnossa liikkujaa!

Positiiviset kokemukset luontoympäristöistä voivat myös edistää ihmisten ekologista käyttäytymistä¹⁷. Luonnossa liikkuessa onkin tärkeää kunnioittaa ympäröivää luontoa: annetaan jatkossakin niin luonnon kasveille kuin eläimillekin kasvurauha, ja huolehditaan, ettemme jätä taaksemme roskia.

Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleskelu luonnossa voi auttaa saavuttamaan erilaisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia¹⁸. Lähde siis nauttimaan luonnosta yksin, ystävän tai vaikkapa perheenjäsenen tai lemmikin kanssa. Voit käyttää apunasi yllä löytyvää harjoitusta, jonka tarkoituksena on auttaa sinua maadoittumaan ja keskittymään luonnon havainnointiin, sekä auttaa sinua saamaan rennon hetken arkesi lomaan. Vaihtoehtoisesti voit suunnata luontoon lenkkeilemään tai vaikkapa retkeilemään eväiden kera: luonnosta nauttimiseen löytyy lukuisia erilaisia tapoja, ja voit vapaasti valita juuri sinulle sopivimman tavan nauttia luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista.

Lähteet:

1. Keniger, L. E., Gaston, K. J., Irvine, K. N., & Fuller, R. A. (2013). What are the benefits of interacting with nature? International journal of environmental research and public health, 10(3), 913-935.

2. Kaczynski, A. T., & Henderson, K. A. (2007). Environmental correlates of physical activity: a review of evidence about parks and recreation. Leisure sciences, 29(4), 315-354.

3. Pasanen, T., Johnson, K., Lee, K., & Korpela, K. (2018). Can nature walks with psychological tasks improve mood, self-reported restoration, and sustained attention? Results from two experimental field studies. Frontiers in Psychology, 9, 2057.

4. Ulrich, R. S., (1983). Aesthetic and affective response to natural environment. Teoksessa: I. Altman & J.F. Wohlwill (toim.). Human behavior and environment: Advances in theory and research. Springer, Boston, MA.

5. Kaplan, R., & Kaplan, S. (1989). The experience of nature: a psychological perspective. Cambridge University Press, Cambridge.

6. McMahan, E. A., & Estes, D. (2015). The effect of contact with natural environments on positive and negative affect: A meta-analysis. The journal of positive psychology, 10(6), 507-519.

7. Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. ja Ylen, M. (2007). Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57–77.

8. Berman, M. G., Jonides, J., & Kaplan, S. (2008). The cognitive benefits of interacting with nature. Psychological science, 19(12), 1207–1212.

9. Lee, K. E., Williams, K. J., Sargent, L. D., Williams, N. S., & Johnson, K. A. (2015). 40-second green roof views sustain attention: The role of micro-breaks in attention restoration. Journal of Environmental Psychology, 42, 182-189.

10. Kabisch, N., Alonso, L., Dadvand, P., & van den Bosch, M. (2019). Urban natural environments and motor development in early life. Environmental research, 179, 108774.

11. Hartig, T., Mitchell, R., De Vries, S., & Frumkin, H. (2014). Nature and health. Annual review of public health, 35, 207-228.

12. Haahtela, T., Hanski, I., Von Hertzen, L., Jousilahti, P., Laatikainen, T., Mäkelä, M. J., ... & Virtanen, S. (2017). Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim.

13. Lee, J., Park, B. J., Tsunetsugu, Y., Kagawa, T., & Miyazaki, Y. (2009). Restorative effects of viewing real forest landscapes, based on a comparison with urban landscapes. Scandinavian Journal of Forest Research, 24(3), 227-234.

14. Park, B. J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Kagawa, T., & Miyazaki, Y. (2010). The physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the forest atmosphere or forest bathing): evidence from field experiments in 24 forests across Japan. Environmental health and preventive medicine, 15(1), 18-26.

15. Kingsley, J., & Townsend, M. (2006). ‘Dig in’to social capital: Community gardens as mechanisms for growing urban social connectedness. Urban Policy and Research, 24(4), 525-537.

16. Kuo, F. E., & Sullivan, W. C. (2001). Environment and crime in the inner city: Does vegetation reduce crime? Environment and behavior, 33(3), 343-367.

17. Hartig, T., Kaiser, F. G., & Strumse, E. (2007). Psychological restoration in nature as a source of motivation for ecological behaviour. Environmental conservation, 34(4), 291-299.

18. Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. (2014). The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of environmental psychology, 38, 1–9.

Psykologian opiskelijat: Tiina Salmirinne, Linnea Simulainen, Venla Ruuhonen sekä Katariina Räihä

JYUniorit: suunnittelija Jonna Timonen

Kasvitieteellinen puutarha: suunnittelija Hanna Keljo