Lahopuutarhat

Kampusalueelta löytyy useita erilaisia lahopuutarhoja ja lahopuukohteita. Lahopuu on elinehto monelle viheralueen eliölajille ja se on helppo keino lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Lahopuu eri muodoissaan tarjoaa lisääntymispaikkoja esimerkiksi pölyttäjähyönteisille, kuten mesipistiäisille ja kovakuoriaisille, sekä suojaa ja ravintoa kehittyville toukille.

Lahoava puu tuo puutarhaan myös runsaasti muita hyönteisiä, sieniä sekä sammalia. Lahopuu tai lahopuuaita voivat tarjota ravintoa ja pesäpaikkoja myös linnuille. Etenkin Seminaarinmäen alueella on runsaasti vanhoja jalopuita, kuten tammia, jalavia, lehmuksia ja vaahteroita, jotka ovat erityisen tärkeitä hyönteisille kovan puuaineksensa takia. Jalopuun ominaisuuksiin kuuluu se, että vaikka puun sisäosat lahoavat niin puu jatkaa eloaan vielä jopa satoja vuosia. Näin jalopuusta muodostuu yhtä aikaa elävä ja laho puu, jonka rungossa elävä lajisto voi olla hyvinkin monipuolista. Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on julkaissut erinomaisen oppaan lahopuutarhan perustamiseen: SLL Lahopuutarhaopas

Kuvien tiedot tulevat näkyviin viemällä hiiren kursori kuvan päälle. Mobiililaitteella ota kuva esikatseluun (pidä hetki sormea/ kosketuskynää kuvan päällä).

Lahopuutarha ei vaadi minkäänlaista hoitoa ja sen voi toteuttaa monilla eri tavoilla. Lahopuurytön tai lahopuuaidan voi rakentaa lahopuiden rungoista tai pihatöistä jääneistä oksista ja risuista. Yksi vaihtoehto on jättää lahoava puu pystyyn turvalliseen paikkaan tai kaadettu puunrunko voidaan sijoittaa maata vasten. Puunkaadon jäljiltä voidaan korkeaksi jätetty kanto jättää lahoamaan. Lahopuusta voi luoda myös monimuotoista tilataidetta ulkotiloihin.

Seminaarinmäellä on havaittu harvinaisia lahopuukovakuoriaisia, kuten kyrmysepikkä (Eucnemis zaitzevi), ontonsalasyöjä (Cryptophagus fuscicornis) ja männynharjuniluri (Carphoborus cholodkovskyi). Ötökkähotelleja on sijoitettu Seminaarinmäen alueella muutamiin kohtiin ja niiden määrää tullaan lähivuosina lisäämään.

Lähde-rakennuksen (B) lahopuuaita:

Suunnittelu: Maisemasuunnittelu Hemgård Oy 2019

Lähde-rakennuksen lahopuuaita toteutettiin rakennuksen taakse peruskorjauksen yhteydessä, tausta-ajatuksena ekologinen kompensaatio. Kohteessa on käytetty paikalta kaadettujen puiden oksia ja runkoja, ja aitaa on tarkoitus jatkaa vielä pidemmäksi tulevina vuosina. Lahopuuainekseen on muodostunut jo hyviä kääpäesiintymiä. Lahopuuaidan yhteyteen toteutettiin myös niittyalue sekä monilajinen, luonnonmukainen ja dynaaminen pensasistutus biohajoavine maanpinnan eroosiosuojauksineen.

Puutarhurin talon (J) pihamaan lahopuupökkelöt ja lahopuurytö:

Puutarhurin talon pihamaalle on jätetty pystyyn vanhoja lahoavia puunrunkoja sekä pökkelöitä. Talon etupihan syreenimajan alla vapaasti kasvavien perinneperennojen sekaan on sijoitettu alueelta kaadettujen puiden runkoja. Aluetta hoidetaan harkitusti ja annetaan eloperäisen materiaalin kuten lehtien maatua paikalleen, mikä ylläpitää luonnollista ravinnekiertoa maaperässä.

Villa Ranan puutarhan alarinteen lahopuut:

Villa Ranan puutarhassa on vanhaa lahoavaa jalopuuta ja lisäksi puutarhan alarinteeseen, Seminaarinkadun aidan viereen, on jätetty maahan lahopuuta. Alueen vanha puusto on arvokasta ja se muodostaa puutarhaan suojaisan ilmapiirin. Puutarhassa havaittiin vuonna 2009 tehdyn luontoselvityksen mukaan uhanalaisia hyönteislajeja, kuten kyrmysepikkä (Eucnemis zaitzevi), vaihtolymykäs (Stephostethus alternans) sekä haapalatikka (Aradus truncatus).

Pitkäkadun lahopuuaita:

Aita perustettiin paikalta kaadetusta ja karsitusta puuaineksesta vuonna 2021. Pitkäkadun lahopuuaita sijaitsee Liikunta-rakennuksen (L) takana, vanhojen Pitkäkadun kiinteistöjen ja Pitkäkadun niityn läheisyydessä. Lahopuuaita tarjoaa niityllä viihtyville hyönteisille pesä- ja suojapaikan.

Mattilanniemen kampuksen lounaiskärjen lahopuuaita:

Aita perustettiin paikalta kaadetusta ja karsitusta puuaineksesta vuonna 2021. Lahopuuaita sijaitsee Mattilanniemen puistossa, Jyväsjärven uimarannan läheisyydessä. Lahopuuaita tarjoaa lähelle perustetuilla niityillä viihtyville hyönteisille pesä- ja suojapaikan.

Lahopuu Seminaarinmäen harjumetsissä:

Kampuksen metsäalueille pyritään jättämään kuolleita puita maastoon myös pystyyn, mikä vaatii kaupunkialueilla aina suurta harkintaa ja riskiarviointia. Esimerkiksi Seminaarinmäen etelärinteen mäntymetsässä on pystyyn kuolleita mäntyjä jätetty paikkoihin, joissa niistä ei aiheudu vaaraa alueen muulle käytölle. Alueelle pyritään myös kasvattamaan korvaavaa puustoa, mutta harjurinteen ravinteisuus on muuttunut kaupunkialueen typpilaskeuman ja koirien ulkoiluttamisen myötä niin paljon, että uusien mäntyjen kasvuunlähtö on ollut alueella heikkoa.

Myös pohjoisrinteen lehtomaisessa metsässä pidetään alueita hallitusti luonnontilaisina ja lahopuuta muodostuu alueelle luonnonmukaisesti. 

Ylistönrinteen lahopuutarhat:

Ylistönrinteelle on perustettu lahopuuaita kesällä 2022, ja lahopuuta löytyy myös kemian ja fysiikan laitosrakennusten (YO-YK-YS) sisäpihan lehtoistutuksen yhteydestä.