Lahopuutarhat

LAHOPUUTARHAT KAMPUSALUEELLA

Kampusalueelta löytyy useita erilaisia lahopuutarhoja tai lahopuukohteita. Lahopuutarhat ja lahopuu ovat elinehto monelle viheralueen eliölajille ja erityisen helppo keino lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Lahopuu eri muodoissaan tarjoaa esimerkiksi pölyttäjähyönteisille kuten mesipistiäisille ja kovakuoriaisille lisääntymispaikkoja sekä suojan ja ravintoa kehittyville toukille.

Lahoava puu tuo puutarhaan myös runsaan lajiston muita hyönteisiä, sieniä sekä sammalia. Lahopuuaita tai lahopuu voi tarjota ravintoa ja pesäpaikkoja myös linnuille. Etenkin Seminaarinmäen alueella on runsaasti vanhoja jalopuita, esimerkiksi tammia, jalavia, lehmuksia ja vaahteroita, jotka puuaineksensa kovuuden takia ovat erityisen tärkeitä hyönteisille. Jalopuun ominaisuuksiin kuuluu se, että vaikka puun sisäosat lahoavat niin puu jatkaa eloaan vielä jopa satoja vuosia. Näin jalopuusta muodostuu yhtä aikaa elävä ja laho puu, jonka rungossa elävä lajisto voi olla hyvinkin monipuolinen.

Kuvien tiedot tulevat näkyviin viemällä hiiren kursori kuvan päälle. Mobiililaitteella ottamalla kuva esikatseluun (pidä hetki sormea/ kosketuskynää kuvan päällä).

oppio-rak_tammi.jpg

Lahopuutarha ei vaadi mitään hoitoa ja sen voi toteuttaa monilla eri tavoilla. Esimerkiksi perustamalla lahopuuaidan johon pihalta tulevat risut ja oksat saa kätevästi hävitettyä, jättämällä nk. pökkelön eli lahoavan puun pystyyn sinne, missä kaatumisesta ei aiheudu vaaraa, jättämällä korkeamman kannon lahoamaan paikalleen puunkaadon jäljiltä, sijoittamalla kaadetun puunrungon maata vasten, käyttämällä runkoja ja oksia rajauksena puutarhassa tai jättämällä tontille nk. lahopuurytö johon voi kasata erilaista puumateriaalia vapaasti. Lahopuusta voi luoda myös monimuotoista tilataidetta ulkotiloihin.

Seminaarinmäellä on havaittu harvinaisia lahopuukovakuoriaisia kuten kyrmysepikkä, ontonsalasyöjä ja männynharjuniluri. Ötökkähotelleja on Seminaarinmäen alueella sijoitettu muutamiin kohtiin ja niiden määrää tullaan lähivuosina myös lisäämään.

ryhtilä_ötökkähotelli.jpg

Lähde-rakennuksen (B) lahopuuaita:

Suunnittelu Maisemasuunnittelu Hemgård Oy 2019

Lähde-rakennuksen lahopuuaita toteutettiin Lähde-rakennuksen taakse peruskorjauksen yhteydessä ekologisen kompensaation ajatuksella. Kohteessa on käytetty myös paikalta kaadettujen puiden oksia ja runkoja ja aitaa on tarkoitus jatkaa vielä pidemmäksi tulevina vuosina. Lahopuuainekseen on muodostunut jo hyviä kääpäesiintymiä. Lahopuuaidan yhteyteen toteutettiin myös niittyalue sekä monilajinen, luonnonmukainen dynaaminen pensasistutus biohajoavine maanpinnan eroosiosuojauksineen.

lähde_niitty5.jpg

lahopuuaita_lähde.jpg

Puutarhurin talon (J) pihamaan lahopuupökkelöt ja lahopuurytö:

Puutarhurin talon pihamaalle on jätetty pystyyn vanhoja lahoavia puunrunkoja sekä pökkelöitä. Talon etupihalla syreenimajan alla vapaasti kasvavien perinneperennojen sekaan on myös sijoitettu alueelta kaadettujen puiden runkoja. Aluetta hoidetaan harkitusti ja annetaan eloperäisen materiaalin kuten lehtien maatua paikalleen ylläpitäen luonnollista ravinnekiertoa maassa.

kevätesikko_puutarhurintalo.jpg

Villa Ranan puutarhan alarinteen lahopuut:

Villa Ranan puutarhassa on vanhaa ja lahoavaa jalopuuta ja puutarhan alarinteeseen Seminaarinkadun aidan viereen on jätetty myös maahan lahopuuta. Puutarhassa onkin havaittu vuonna 2009 tehdyn luontoselvityksen mukaan uhanalaisia hyönteislajeja kuten kyrmysepikkä, vaihtolymykäs sekä haapalatikka. Alueen vanha puusto on arvokasta ja muodostaa puutarhaan suojaisan ilmapiirin. 

villarana_purppuratuomi_kevätvuohenjuuri.jpg

Pitkäkadun lahopuuaita:

Perustettu paikalta kaadetusta ja karsitusta puuaineksesta vuonna 2021. Sijaitsee Liikunta-rakennuksen (L) takana, vanhojen Pitkäkadun kiinteistöjen ja Pitkäkadun niityn läheisyydessä. Lahopuuaita tarjoaa niityllä viihtyville hyönteisille pesä- ja suojapaikan.

pitkäkatu_lahopuuaita.jpg

Mattilanniemen kampuksen lounaiskärjen lahopuuaita:

Perustettu paikalta kaadetusta ja karsitusta puuaineksesta vuonna 2021. Sijaitsee Mattilanniemen puistossa Jyväsjärven uimarannan läheisyydessä. Lahopuuaita tarjoaa lähelle perustetuilla niityillä viihtyville hyönteisille pesä- ja suojapaikan.

mattilanniemi_lahopuuaita.jpg

Lahopuu Seminaarinmäen harjumetsissä:

Kampuksen metsäalueille pyritään jättämään kuolleita puita maastoon mutta myös pystyyn. Tällainen toiminta vaatii kaupunkialueilla aina suurta harkintaa ja riskiarvioiden tekemistä. Esimerkiksi Seminaarinmäen etelärinteen mäntymetsässä on pystyyn kuolleita mäntyjä jätetty paikkoihin, joissa niistä ei aiheudu vaaraa alueen muulle käytölle. Alueelle pyritään myös saamaan korvaavaa puustoa kasvamaan, mutta harjurinteen ravinteisuus on muuttunut kaupunkialueen typpilaskeuman ja koirien alueella ulkoiluttamisen myötä niin paljon, että uusien mäntyjen kasvuunlähtö on ollut alueella heikkoa.

harjumetsä.jpg

harjumetsä_lahopuu.jpg

Ylistönrinteen lahopuutarhat:

Ylistönrinteelle on perustettu lahopuuaita kesällä 2022 ja lahopuuta löytyy myös Orgaanisen kemian (YO) laitoksen sisäpihan lehtoistutuksen yhteydestä. 

ylistö_lahopuu2.jpg

ylistö_lahopuu.jpg