Niittykohteet kampusalueella

Jyväskylän yliopiston kampusten nurmialueita on muutettu niityiksi useissa kohteissa kasvitieteellisen puutarhan alueella. Niittyalueet ovat parhaimmillaan luonnon monimuotoisuuden keitaita, jotka helpottavat harvinaisten ja uhanalaisten hyönteis- ja kasvilajien elinmahdollisuuksia etenkin kaupunkiympäristöissä. Tutustu kampuksen eri niittyalueisiin alempana tällä sivulla.

Kampuksen niityt on ilmoitettu myös SYKE:n Pölykoordi-hankkeen uusniittykartoitukseen, jonka yhteenvedon löydät täältä: SYKE uusiniittykartoitus (pdf).

Kuvien tiedot tulevat näkyviin viemällä hiiren kursorin kuvan päälle. Mobiililaitteella ota kuva esikatseluun (pidä hetki sormea/ kosketuskynää kuvan päällä).

 

Niityn perustaminen

Muuttamalla vähälajinen nurmialue monilajiseksi niityksi voidaan vahvistaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Niityt kehittyvät hitaasti ja vaativat hoitoa ensimmäisinä vuosinaan. Kehittyvä niittyalue voi näyttää alkuvaiheessa karulta, mutta monipuolinen kasvilajisto ottaa pikkuhiljaa paikkansa ja alueelle kehittyy monilajinen kukkiva ympäristö. Niitytyksessä olevilla alueilla tulee välttää tallaamista ja kasvien keruuta, jotta kasvillisuus saa kehittyä rauhassa ja paikalle saadaan varmistettua hyvä siemenpankki ja kukinta myös tuleviksi vuosiksi.

Kasvitieteellisen puutarhan alueella on perustettu niittyjä niin vanhoille nurmialueille (tuoreet ja rehevät niityt) kuin hiekka-alueillekin (kuivat kedot ja niityt). Yleensä niittyä perustettaessa tarvitaan hienoa hiekkaa siementen kasvualustaksi. Hiekka muuttaa rehevän kasvualustan köyhemmäksi, mikä luo paremmat lähtökohdat karummilla kasvupaikoilla viihtyville niittykasveille. Samalla rehevällä maalla viihtyvien heinäkasvien määrä niityllä vähenee.

Niityksi muutettavilta alueilta nurmi joko poistetaan kokonaan tai nurmituppaat käännellään nurinpäin ja peitetään tiivistyksen jälkeen hiekkakerroksella. Materiaalin kuljettaminen jätelaitokselle kasvattaa niittyprojektin negatiivisia ympäristövaikutuksia, joten siksi kaikkea maata ei ole kampuksen kohteissa vaihdettu.

Niittyjä hoidetaan yleensä niittämällä kasvit kertaalleen loppukesästä tai syksyllä. Niittojäte jätetään paikalleen muutamaksi viikoksi, jotta loputkin siemenet ehtivät varista kasveista. Lopulta niittojäte kerätään pois, jottei maaperän ravinteikkuus kasvaisi liikaa, ja niittykasvit viihtyisivät paikalla vuodesta toiseen. Niittyalueet vaativat usein myös tehokkaasti leviävien lajien tai haitallisten vieraslajien kitkentätyötä, jotta niityn monimuotoisuus säilyy.

Kampuksen niittyalueille on kasvupaikasta riippuen kylvetty erilaisia suomalaisia niittyseoksia sekä paikallisesti kerättyjä siemeniä. Ihanteellisessa tilanteessa kaikki siemenet saataisiin kerättyä paikallisista kasvikannoista, mutta se edellyttäisi järjestelmällistä ja pitkäjänteistä keruutyötä, siementen kypsymisaikojen tuntemusta sekä riittävän vahvaa alueella kasvavaa niittylajistoa. Tulevaisuudessa kasvitieteellisen puutarhan alueella on toiveena päästä keräämään omien paikallisten kasvikantojen siemeniä tuleviin kylvöihin isommassa määrin.

Nurmialueiden monimuotoisuutta voidaan lisätä myös tarjoamalla pölyttäjille ravintoa istuttamalla nurmelle aikaisin keväällä kukkivia pikkusipulikukkia. Kampusalueella nurmialueilta löytyy laajoja kasvustoja esimerkiksi kevättähdistä, sinililjoista, posliinihyasinteista, kiurunkannuksista ja mukulaleinikistä. Myös luonnonkukkien annetaan kukkia nurmella ennen nurmikon leikkaamista.

Kampuksen niittyalueita

Luonnonmukaisesti paikalle kehittyneitä niittyalueita on kampuksen alueella useita. Näissä kohteissa monilajista luonnonkasvustoa on säästetty vähentämällä ruohonleikkuuta tai lopettamalla se kokonaan. Luonnonniityn kehittymistä voi edistää kitkemällä ei-toivottuja kasveja sekä antamalla niittykasveille kasvurauha.

Lähde-rakennuksen (B) rinneniitty:

Suunnittelu Maisemasuunnittelu Hemgård Oy 2020

Toteutettiin Lähde-rakennuksen taakse peruskorjauksen yhteydessä parantamaan alueen luontoarvoja. Kohteessa on käytetty myös paikalta kerättyjä maamassoja siemenpankkeineen sekä uudelleenistutettu paikalla sijainneita ja remontin alta talteen otettuja niittykasveja. Niityn yhteyteen toteutettiin myös monilajinen, luonnonmukainen dynaaminen pensasistutus biohajoavine maanpinnan eroosiosuojauksineen sekä lahopuuaita.

Muut Seminaarinmäen ja Aallonpuiston niityt:

G-rakennuksen taakse vanhalle sammaloituneelle nurmelle perustettiin vuonna 2022 niitty talkootyönä kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijan, Jyväskylän yliopiston tutkijoiden, Katoava luonto -projektin sekä Jyväskylän kesä -festivaalin toimesta. Jatkossa aluetta hoitaa alueen omistava Suomen yliopistokiinteistöt Oy yhdessä TL-maint -kiinteistöpalveluiden kanssa.

Aallonpuistossa Proximan (X) edustalle perustettiin vuonna 2022 niitty entiselle istutusalueelle, josta poistettiin haitalliseksi vieraslajiksi määriteltyä kurtturuusua. Paikka on haastava niitylle, sillä se sijaitsee puiden alla ja viereisen koulun oppilaat kuluttavat maanpintaa suojaamisesta huolimatta. Kohteesta kertyy arvokasta tietoa niityn kestosta kulutuksen alla ja muutenkin haastavassa kasvuympäristössä.

Seminaarinmäellä myös luonnonkukkien luontaisten esiintymispaikkojen yhteyteen on kylvetty lisää niittykukkien siemeniä, kuten Puutarhurin taloa (J) ympäröiviin rinteisiin.

Niin kutsuttu Pitkäkadun niitty on kookas ja rehevä niitty yliopiston Liikunta-rakennuksen (L) takana, vanhojen Pitkäkadun kiinteistöjen ja Hippoksen alueen välissä. Niityn läpi kulkee polku ja niitty on upea etenkin kurjenpolvien kukinnan aikaan keskikesällä.

Päärakennuksen sivusiiven pyöräkatoksen katolle oli jo Alvar Aallon suunnitelmissa perustettu päärakennuksen rakentamisen yhteydessä turvekatto, johon oli kylvetty lampaannataa. Katolle on sittemmin kylvetty myös niittykukkien siemeniä, mutta tiivistynyt turve on osoittautunut haastavaksi kasvupaikaksi. Niityn kehittymistä seurataan ja kylvöjä uusitaan.

Mattilanniemen niityt:

Mattilanniemen B- ja C-rakennusten päädyn polkuverkoston väliin jäävälle nurmikaistaleelle perustettiin talkoovoimin niittyalue vuoden 2023 Jyväskylän kesä -tapahtuman yhteydessä. Kaikille avoimissa Nurmikosta niityksi -talkoissa lapioitiin noin 100 m² lisätilaa monimuotoiselle kaupunkiluonnolle yhteistyössä JYU.Wisdomin kanssa. Jatkossa aluetta hoitaa alueen omistava Suomen yliopistokiinteistöt Oy yhdessä TL-maint -kiinteistöpalvelujen kanssa. 

Mattilanniemen nurmialueille on perustettu niittyalueita talkootyönä myös vuonna 2021 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden, Katoava luonto -projektin sekä Jyväskylän kesä -festivaalin kanssa. B- ja C-rakennusten päädyn nurmikaistaleelle perustettiin rehevämmän kasvupaikan kukkaniitty. Lisäksi perustettiin paahdeniitty ennestään hiekkaiselle ja kuivalle entiselle leikkipaikalle MaC-rakennuksen kaakkoispuolelle. Näitäkin niittyalueita hoitaa alueen omistava Suomen yliopistokiinteistöt Oy yhdessä TL-maint -kiinteistöpalvelujen kanssa. 

Muutamia vuonna 2022 perustettuja niittyalueita löytyy esimerkiksi Mattilanniemen parkkialueiden vierestä alueen liikenteenjakajista.

Ylistönmäki:

Ylistönmäki on tulevien vuosien kehityskohteena niitytysten suhteen. Aluella niitytystä on kokeiltu laikuttamalla esimerkiksi Ylistönrinteen portaiden viereisillä jyrkillä rinteillä. Laikutetulla niityllä tarkoitetaan paikkaa, jossa olemassaolevan nurmen seasta poistetaan pintamaa kasvustoineen noin 1 m²:n kokoisilta alueilta, joista poistetaan pintamaa kasvustoineen. Sen jälkeen alueille tuodaan niittymultaa tai -hiekkaa, johon niittykasvien siemenet kylvetään. Niittykasvien annetaan levitä laikuilta luontaisesti siementämällä muillekin nurmialueille.

Ylistönrinteen Ambiotican ja Fysiikan sisäänkäyntien niittyalueet:

Kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijan suunnitelmien mukaiset työt aloitettiin Ylistönrinteen sisäpihalla syksyllä 2023. Suunnitelmiin kuuluu vanhojen nurmialueiden korvaaminen kukkivalla kedolla sekä istutusalueen rehevöittäminen. Ketokasveista osa toteutetaan taimimateriaalilla ja osa kylvetään oppilastyönä kerätyllä siemenmateriaalilla. Alueelle lisätään myös lahopuuta sekä maakiviä. Lisäksi kasvitieteellinen puutarha on toimittanut viheralueille kasvien nimikyltit, jotka helpottavat lajintunnistusta.

Istutusten kasvillisuus on valittu yhteistyössä lehtori Minna-Maarit Kytöviidan kanssa. Ylistörinteen kasvitieteellisen kokoelman perusperiaatteita noudattaen alueet toteutetaan pelkästään kotoperäistä, luonnonvaraista lajistoa sekä kotimaista taimi- ja siemenaineistoa hyödyntäen. Lisäksi kohteissa testataan hitaasti maaperään liukenevan kalkkikiven ja sienijuuren lisäämistä ketokasvillisuuden viihtymisen parantamiseksi sekä biohiilen lisäämistä enemmän kosteutta vaativien kasvien kasvuolojen tasaamiseksi.

Ambiotican alaoven viereinen niittyalue:

Niittyalue perustettiin yhdessä kasvitieteellisen puutarhan, Jyväskylän yliopiston bio-ja ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Syrinx ry:n sekä lehtori Panu Halmeen kanssa varhain keväällä 2023. Paikalle kylvettiin kuivan metsäniityn siemenseosta sekä kesäkukkaseosta ensimmäisen vuoden suojakasvillisuudeksi, sillä paikka on haastavasti isojen puiden katveessa. Alueelta poistettiin talkoovoimin noin 100 m² nurmea.