Niittykohteet kampusalueella

Jyväskylän yliopiston kampusten nurmialueita on lähdetty muuttamaan niityiksi useissa kohteissa kasvitieteellisen puutarhan alueella. Niittyalueet ovat parhaimmillaan luonnon monimuotoisuuden keitaita, jotka helpottavat harvinaistuneiden ja uhanalaisten lajien (hyönteisten ja kasvien) elinmahdollisuuksia etenkin kaupunkiympäristöissä. Tutustu kampuksen eri niittyalueisiin alempana tällä sivulla.

 

Kuvien tiedot tulevat näkyviin viemällä hiiren kursori kuvan päälle. Mobiililaitteella ottamalla kuva esikatseluun (pidä hetki sormea/ kosketuskynää kuvan päällä).

 

Niityn perustaminen

Vähälajisen nurmialueen muutoksella monilajiseksi niityksi voidaan vahvistaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Niityt kehittyvät hitaasti ja vaativat hoitoa ensimmäisinä vuosinaan. Kehittyvä niittyalue voi näyttää alkuvaiheessa karulta, mutta monipuolinen kasvilajisto ottaa pikkuhiljaa paikkansa ja alueelle kehittyy monilajinen kukkiva ympäristö. Niitytyksessä olevilla alueilla tulee välttää tallaamista ja kasvien keruuta, antamalla kasvillisuuden kehittyä rauhassa saadaan paikalle varmistettua hyvä siemenpankki ja kukintaa myös tuleviksi vuosiksi.

Kasvitieteellisen puutarhan alueella on perustettu niittyjä niin vanhoille nurmialueille (tuoreet ja rehevät niityt) kuin hiekka-alueillekin (kuivat kedot ja niityt). Yleensä aina niittyä perustettaessa tarvitaan hienoa hiekkaa siementen kasvualustaksi. Rehevillä mailla paikalle tuotu hiekka muuttaa kasvualustan köyhemmäksi ja antaa näin paremmat lähtökohdat useimmin karummilla kasvupaikoilla viihtyville niittykasveille sekä vastaavasti heikentää heinäkasvien menestymistä alueella. 

Alla oleva nurmi joko poistetaan kokonaan tai nurmituppaat käännellään nurinpäin ja peitetään tiivistyksen jälkeen hiekkakerroksella. Materiaalin kuljettaminen pois paikalta jätelaitokselle kasvattaa niittyprojektin negatiivista ympäristövaikutusta joten usein kaikkea maata ei ole kampuksen kohteissa vaihdettu.

Niittyjä hoidetaan yleensä niittämällä kasvit kertaalleen loppukesästä/syksyllä ja jättämällä niittojäte paikalleen muutamaksi viikoksi jotta loputkin siemenet ehtivät varista paikalleen. Lopulta niittojäte tulee kerätä pois, jotta paikan ravinnetalous heikkenee ja niittykasvit viihtyvät paikalla vuodesta toiseen paremmin. Niittyalueet vaativat usein myös aggressiivisesti leviävien lajien tai vieraslajien kitkentätyötä jotta niityn monimuotoisuus saadaan säilymään.

Kampuksen niittyalueille on kylvetty erilaisia kaupallisia suomalaisia niittyseoksia sekä pienempiä määriä paikallisesti kerättyjä siemeniä, kasvupaikasta riippuen. Ihanteellisessa tilanteessa siemenet saadaan kerättyä paikallisista kasvikannoista, mutta tämä edellyttää järjestelmällistä ja pitkäjänteistä keruutyötä kasvien siementen kypsymisajat tuntien sekä riittävää ja vahvaa alueella jo valmiiksi kasvavaa niittylajistoa. Tulevaisuudessa kasvitieteellisen puutarhan alueella on toiveena päästä keräämään omien paikallisten kasvikantojen siemeniä tuleviin kylvöihin isommassa määrin.

Nurmialueiden monimuotoisuutta voidaan lisätä myös tarjoamalla pölyttäjille ravintoa istuttamalla nurmelle aikaisin keväällä kukkivia pikkusipulikukkia. Kampusalueella nurmialueilta löytyy laajoja kasvustoja esimerkiksi kevättähdistä, sinililjoista, posliinihyasinteista, kiurunkannuksista ja mukulaleinikistä. Myös luonnonkukkien annetaan kukkia nurmella ennen nurmikon leikkaamista.

Kampuksen niittyalueita:

Luonnonmukaisesti paikalle kehittyneitä niittyalueita on kampuksen alueella useita. Näissä kohteissa monilajista luonnonkasvustoa on lähdetty säästämään alueella eli ruohonajoa on vähennetty tai lopetettu kokonaan. Luonnonniitty kehittyy paikalle pienellä ohjailulla (eli ei-toivottujen agressiivisten kasvien kitkemisellä) ja kasvurauhan antamalla.

Lähde-rakennuksen (B) rinneniitty:

Suunnittelu Maisemasuunnittelu Hemgård Oy 2020

Toteutettiin Lähde-rakennuksen taakse peruskorjauksen yhteydessä parantamaan alueen luontoarvoja. Kohteessa on käytetty myös paikalta kerättyjä maamassoja siemenpankkeineen sekä uudelleenistutettu paikalla sijainneita ja remontin alta talteen otettuja niittykasveja. Niityn yhteyteen toteutettiin myös monilajinen, luonnonmukainen dynaaminen pensasistutus biohajoavine maanpinnan eroosiosuojauksineen sekä lahopuuaita.

Muut Seminaarinmäen ja Aallonpuiston niityt:

G-rakennuksen taakse vanhalle sammaloituneelle nurmelle on perustettu niitty talkootyönä vuonna 2022 yhteistyössä kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijan, Jyväskylän yliopiston tutkijoiden, Katoava luonto-projektin sekä Jyväskylän kesä-festivaalin kanssa. Jatkossa aluetta hoitaa alueen omistava Suomen yliopistokiinteistöt Oy yhdessä TL-maint-kiinteistöpalvelujen kanssa.

 

Aallonpuistossa Proximan (X) eteen on perustettu puiden alle niitty vuonna 2022 entiselle istutusalueelle, josta poistettiin haitalliseksi vieraslajiksi määriteltyä kurtturuusua. Paikka on haastava niitylle, sillä se sijaitsee puiden alla ja viereisen koulun oppilaat kuluttavat maanpintaa suojaamisesta huolimatta. Kohteesta kertyy arvokasta tietoa niityn kestosta kulutuksen alla ja muutenkin haastavassa kasvuympäristössä.

Seminaarinmäellä myös luonnonkukkien luontaisten esiintymispaikkojen yhteyteen on kylvetty lisää niittykukkien siemeniä, kuten Puutarhurin taloa (J) ympäröiviin rinteisiin.

Nk. Pitkäkadun niitty on kookas rehevä niitty yliopiston Liikunta-rakennuksen (L) takana, vanhojen Pitkäkadun kiinteistöjen ja Hippoksen alueen välissä. Niityn läpi kulkee kinttupolku ja niitty on upea etenkin kurjenpolvien kukinnan aikaan keskikesästä.

Päärakennuksen sivusiiven (pyöräkatos Alvarin aukiolla) katolle on Alvar Aallon suunnitelmissa perustettu jo päärakennuksen rakentamisen yhteydessä turvekatto lampaannadalla kylvettynä. Katolle on sittemmin kylvetty myös niittykukkien siemeniä, mutta tiivistynyt turve on osoittautunut haastavaksi kasvupaikaksi. Niityn kehittymistä seurataan ja kylvöjä uusitaan.

Mattilanniemen niityt:

Mattilanniemen laajoille nurmialueille, B- ja C-rakennuksien päädyn polkuverkoston väliin jäävään nurmikaistaleeseen on perustettu niittyalue vuoden 2023 Jyväskylän kesän yhteydessä talkoovoimin. Kaikille avoimissa Nurmikosta niityksi- talkoissa lapioitiin noin 100m2 lisätilaa monimuotoiselle kaupunkiluonnolle yhteistyössä JYU.Wisdomin kanssa. Jatkossa aluetta hoitaa alueen omistava Suomen yliopistokiinteistöt Oy yhdessä TL-maint-kiinteistöpalvelujen kanssa. 

Mattilanniemen nurmialueille on perustettu niittyalueita talkootyönä myös vuonna 2021 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden, Katoava luonto-projektin sekä Jyväskylän kesä-festivaalin kanssa. Samalle alueelle (B- ja C-rakennuksien päädyn polkuverkoston väliin jäävään nurmikaistaleeseen) perustettiin rehevämmän kasvupaikan kukkaniitty ja tämän lisäksi valmiiksi hiekkaiselle ja kuivalle entiselle leikkipaikalle paahdeniitty (MaC-rakennuksen kaakkoispuoli).  Näitäkin niittyalueita hoitaa alueen omistava Suomen yliopistokiinteistöt Oy yhdessä TL-maint-kiinteistöpalvelujen kanssa. 

Myös muutama vuonna 2022 perustettu niittyalue löytyy esimerkiksi Mattilanniemen parkkialueiden vierestä, alueen liikenteenjakajista.

Ylistönmäki:

Ylistönmäki on tulevien vuosien kehityskohteena niitytysten suhteen. Tällä hetkellä niitytystä on kokeiltu laikuttamalla esimerkiksi Ylistönrinteen portaiden viereisillä jyrkillä rinteillä. Laikuttamalla toteutetulla niityllä tarkoitetaan kohdetta, jossa olemassaolevan nurmen sekaan toteutetaan noin 1m2 kokoisia alueita, joista poistetaan pintamaa kasvustoineen, ja tämän jälkeen paikalle tuodaan niittymulta/hiekka johon niittykasvien siemenet kylvetään. Niittykasvien annetaan tämän jälkeen luontaisesti levittyä siementämällä muillekin nurmialueille.

Ylistönrinteen Ambiotican ja Fysiikan sisäänkäyntien niittyalueet (rakenteilla 2023 syksy):

Kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijan suunnitelmien mukaisia töitä Ylistönrinteen sisäpihalla on aloitettu syksyllä 2023, vanhojen nurmialueiden paikalle on luvassa kukkiva keto ja rehevämpi istutusalue. Ketokasveista osa toteutetaan taimimateriaalilla ja osa kylvetään oppilastyönä kerätyllä siemenmateriaalilla. Suunnitelmiin kuuluvat myös alueille lisättävä lahopuu sekä maakivet.

Kasvitieteellinen puutarha toimittaa alueille myös kasvien nimikyltit palvelemaan lajintunnistusta. Istutusten kasvillisuus valitaan yhteistyössä lehtori Minna-Maarit Kytöviidan kanssa ja Ylistörinteen kasvitieteellisen kokoelman perusperiaatteita noudattaen alueet toteutetaan pelkästään kotoperäisellä, luonnonvaraisella lajistolla ja kotimaisella taimi- ja siemenaineistolla. Lisäksi kohteissa testataan hitaasti maaperään liukenevan kalkkikiven ja sienijuuren lisäämistä ketokasvillisuuden viihtymisen parantamiseksi sekä biohiilen lisäämistä kasvuoloja tasaamaan enemmän kosteutta vaativille kasveille.

Ambiotican alaoven viereen perustettu niittyalue 2023:

Niittyalue perustettiin yhdessä kasvitieteellisen puutarhan, Jyväskylän yliopiston bio-ja ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Syrinx ry:n ja lehtori Panu Halmeen kanssa varhain keväällä 2023. Paikalle kylvettiin kuivan metsäniityn siemenseosta sekä kesäkukkaseosta ensimmäisen vuoden suojakasvillisuudeksi, sillä paikka on haastava isojen puiden katveessa. Alueelta poistettiin talkoovoimin noin 100m2 nurmea.