Kampuksen eläimistö

Etenkin Seminaarinmäen alueella on runsas linnusto. Lajistoltaan vaihteleva puusto ja rehevät pensaskasvustot kaupunkialueella tarjoavat runsaasti erilaisia pesimäpaikkoja. Alueella on tehty linnustoselvitystä edellisen kerran vuonna 2009. Selvityksen mukaan merkittävimmät alueet linnuille ovat harjumännikkö alueen pohjoisosassa ja päärakennuksen (C ) lounaispuolella sekä Moirislammen ympäristön pensas- ja puustoalueet. Lintutihentymiä löytyi myös Villa Ranan puutarhan alueelta. Uhanalaisista lintulajeista Seminaarinmäen alueella havaittiin tuolloin ainakin lahopuun vähenemisen takia Suomessa harvinaistunutta pikkutikkaa (Dendrocopos minor) sekä varpusia (Passer domesticus). Havaintoja on tehty myös Keski-Suomessa harvinaisesta kultarinnasta (Hippolais icterina). 

Kuvien tiedot tulevat näkyviin viemällä hiiren kursori kuvan päälle. Mobiililaitteella ottamalla kuva esikatseluun (pidä hetki sormea/ kosketuskynää kuvan päällä).

Alueella pesivät kolopesijät ovat riippuvaisia linnunpöntöistä. Seminaarinmäen alueelle on sijoitettu runsaasti eri lintulajeille soveltuvia pönttöjä, yhteensä noin 80 kpl. Erilaisia pönttöjä löytyy ainakin eri tiaislajeille, kottaraisille/käenpiialle, tervapääskyille, leppälinnuille sekä puukiipijöille. Tulevien vuosien aikana on tarkoitus tarjota alueen linnustolle enemmän ravintoa lisäämällä etenkin marjakasvien määrää Seminaarinmäellä.

Seminaarinmäen alueella on pönttöjä asennettu myös lepakoille. Lepakkohavaintoja on tehty etenkin Aallonpuiston tenniskentän ja Pitkäkadun vanhojen kiinteistöjen alueella sekä Ruusupuistossa.

Seminaarinmäki on tunnettu uhanalaisen liito-oravan pesintä-alueena. Liito-orava on Suomessa määritelty vaarantuneeksi lajiksi, jonka yksilöiden määrä on merkittävästi vähentynyt. Suurin syy liito-oravien ahdinkoon on vanhojen metsien häviäminen, mikä johtaa lahopuun vähenemiseen. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaan kielletty. Seminaarinmäellä on liito-oravalle sijoitettu pesintäpönttöjä alueille, joissa on jouduttu kaatamaan puustoa esimerkiksi rakennusten peruskorjausten tai vakavien lahovaurioiden vuoksi. Tällaisissa tapauksissa liito-oravan esiintymisalueilla tehdään aina myös korvaavia puustoistutuksia.

Ylistönrinteen lehtoalueet tunnetaan harvinaisen hienouurresulkukotilon (Clausilia dubia) esiintymisalueena. Esiintymän vuoksi Ylistön kampuksella on jätetty piha-alueita reunustavat lehtoalueet luonnontilaiseksi.