Seminaarinmäen liikunnallinen kulttuuriperintö
Jyväskylän seminaarin perustaja ja kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus korosti liikunnan ja kädentaitojen merkitystä tiedollisen oppimisen rinnalla. Liikunta kuului seminaarin viikoittaiseen opetusohjelmaan. Tavoitteena oli sytyttää liikkumisen ilo tuleviin opettajiin, jotka välittäisivät sen sitten oppilailleen. Myös raittius- ja terveysoppi oli keskeinen osa liikunnan opetusta.
Miehet harrastivat monipuolisesti erilaisia urheilulajeja, kuten telinevoimistelua, miekkailua, leikkejä, pelejä, hiihtoa, uintia ja luistelua. Naisoppilaiden liikunnanopetus painottui aluksi voimisteluun ilman telineliikkeitä; lisäksi ulkoiltiin ja leikittiin, palloiltiin, luisteltiin ja hiihdettiin. Myöhemmin naisten liikuntaan tulivat mukaan tanhu ja vauhdikkaammat pallopelit, kuten pesäpallo. Jyväskylän seminaarissa toimivia urheilu- ja voimisteluseuroja olivat miesten Jyskyt, naisten Jyskyttäret ja miesopettajien seura Ukon voima.
Seminaarin aikana koko Seminaarinmäen aluetta puistoineen voitiin hyödyntää liikunnanopetuksessa. Keskeisimmät ulkoliikuntapaikat olivat Seminaarinmäen koillislaidalla sijainnut Kaltevan kenttä sekä sen lähistöllä sijainnut Moirislampi. Kaltevan kentällä nähtiin naisten voimisteluesityksiä, pelattiin pallopelejä ja juostiin kilpaa. Kaltevan kenttä jäi pääosin Voionmaankadun levennyksen alle 1960-luvulla.
Liikuntapaikkoja löytyi myös seminaarialueen ulkopuolelta. Jo 1880-luvulla rakennettiin seminaarilaisten uimalarakennus Jyväsjärven rantaan. Talvisin Jyväsjärven jäällä järjestettiin hiihtokisoja ja luisteltiin; seminaarin oppilaat saivat jopa erityisen luistelulomapäivän järven jäädyttyä. 1910-luvulta lähtien Seminaarinmäen läheisyyteen alkoi rakentua vähitellen aluksi ampuma- ja raviratana tunnettu Hippoksen alue ja urheilupuisto. Lisäksi Harjulle valmistui vuonna 1926 urheilukenttä suosioon nousseita palloilulajeja ja yleisurheilua varten.
Alvar Aallon 1950–1970-luvulla suunnitteleman kasvatusopillisen korkeakoulun kampuksen myötä Aallon puistosta ja sen urheilukentästä muodostui liikunnanopetuksen ja -harrastuksen keskipiste urheilu- ja uimahalleineen.
